Minun maailmani – Astrologia osa 1.

Minua suunnattomasti huvittaa se, miten ihmiset reagoivat kuullessaan minun olevan kotiastrologi ja kuinka uskon horoskooppeihin, ”Ai se lukee niitä aikakausilehtien paskaennustuksia ja uskoo niihin, vittu mikä urpo.” Tehdään nyt heti selväksi, että ennustava astrologia stereotyyppisille aurinkomerkeille on täysin eri asia kuin syntymäkartan luominen ja sitä kautta luonnehoroskoopin tulkinta.

Sanomattakin selvää, että harrastelen enemmän jälkimmäistä, vaikka silloin tällöin luen skorpionille laaditun päivä-, viikko- tai kuukausiennustuksen. Olettaisin yleiset horoskooppipalstaennustukset osuvan nappiin täysin ainoastaan silloin, kun ihmisellä on kaikki planeetat aurinkomerkissään ja olisi muutenkin hyvin stereotyyppinen esikuva aurinkomerkkinsä edustajasta. Mutta näin harvoin on, kunnes laaditaan tarkasteltavaksi kunnollinen syntymäkartta. Voitte muuten laatia kukin itsellenne oman syntymäkartan esim. Astro.fi:n sivuilta. Teidän tarvitsee vain syöttää palveluun nimenne lisäksi tarkka syntymäaikanne ja sijaintinne. Sivusto laskee koordinaatit ja antaa teille henkilökohtaisen syntymäkartan sekä pikatulkinnan, josta saa jo jotain lisäpotkua, ellei astrologia muuten ole symboleineen tuttu.

Yleistä:

• Astrologia sai alkunsa, kun ihmiset ensimmäisen kerran tulivat tietoisiksi maan ja taivaan välisistä suhteista. Jo 30 000 vuotta sitten ja ehkä jo aikaisemminkin kivikauden ihmiset laativat kuukalentereita eläinten luihin ja sarviin ja kenties kertoivat tarinoita tähdissä hahmottamistaan kuvista.
• Astrologia tulee kreikan kielen sanoista astro logos ja tarkoittaa sananmukaisesti ”tähtien sanaa”. Astrologia käsittelee tähtien ja planeettojen vaikutusta, seurauksia ja merkitystä maanpäällisiin tapahtumiin.
• Ateenalainen filosofi Platon on lähin ehdokas astrologian perustajaksi. Yhdessä oppilaansa Aristoteleen kanssa Platon laski pohjan astrologian filosofiselle perustelulle, joka aikanaan siirtyi roomalaisille, islamilaiseen maailmaan, keskiaikaiseen ja renessanssiajan Eurooppaan ja lopulta nykypäivän astrologeille. 
• Astrologian keskeisimpiin oppeihin kuuluu Eläinradan jako kahteentoista yhtä suureen merkkiin. Eläinrata on se alue tähtitaivaalla, jossa Aurinko ja myös planeetat eri vuodenaikoina näkyvät. Merkit ovat 30 asteen sektoreita Eläinradalla, ja aurinko on vuosittain noin kuukauden kussakin niitä. Planeetat sen sijaan ovat samanakin vuodenaikana eri vuosina eri merkeissä. Merkit ovat saaneet nimensä tähdistöjen mukaan, joita ne alkujaan suunnilleen vastasivat. Ne ovat kevättasauspisteestä lukien (päivämäärät osoittavat, milloin aurinko saapuu kuhunkin merkkiin): 21.3. Oinas, 21.4. Härkä, 22.5. Kaksoset, 22.6. Rapu, 23.7 Leijona, 24.8. Neitsyt, 25.9. Vaaka, 24.10. Skorpioni, 23.11. Jousimies, 22.12. Kauris, 21.1. Vesimies ja 19.2. Kalat. Aurinko saapuu siis Oinaan merkkiin kevätpäiväntasauksena, Ravun merkkiin kesäpäivänseisauksena juhannuksen aikoihin, vaa'an merkkiin syyspäiväntasauksena ja Kauriin merkkiin talvipäivänseisauksena vähän ennen joulua.

Astrologia on minulle ennen kaikkea tapa tutkia omaa henkilökohtaista tarinaani, luoda muotokuva minusta ihmisenä sanoin ja kuvin ja asettaa se ajallisiin kehyksiin. Skeptinen suhtautuminen syntymäkartan kautta laadittuun luonnekuvaukseen hävisi kutakuinkin oman syntymäkarttani tulkintaan ja sukulaisteni ja ystävieni syntymäkarttojen myötä olenkin enemmän optimistinen tämän kaiken paikkansapitävyydelle kuin uskoinkaan. Ensiksikin opettelin tunnistamaan stereotyyppiset aurinkomerkin edustajat ja sen jälkeen tärkeiden planeettojen vaikutukset aurinkomerkkiin ja huonesijainteihin. Tällä hetkellä yritän opiskella aspekteja (planeettojen välisiä vuorovaikutuksia toisiinsa suhteutettuna huonesijanteihin) sekä transiittioppia (planeettojen ohituksia ja niiden vaikutusta nykytilaan). Paljon on opittavaa, mutta onneksi internet on täynnä apua antavia sivustoja ja kirjahylly notkuu nidottuja teoksia.

Syntymäkartan perusteella laadittu luonnetulkinta on yksi vaihtoehto muiden joukossa, mitä tulee itsensä ymmärtämiseen. Pidänkin astrologiaa ennen kaikkea apukeinona tutkia omaa sisintään ja ellei koe tarvetta käytännössä uskoa planeettojen energioiden vaikuttavan ihmisluonteeseen, astrologiaa voi käyttää symbolisena apukeinona itsetutkiskelussa. Se miten Tarot auttaa minua peilaamaan alitajuntaani elämänvalintojeni keskellä, luonnehoroskooppi auttaa minua tunnistamaan sen pohjan, johon synnyin.

Mitä itsetutkiskeluun tulee, eklektisyys antaakin minulle vaihtoehtoja löytää itselleni sopivia työkaluja, enkä koe olevani sidottu toimimaan vain tiettyjen rajojen sisäpuolella, vaan voin kokeilla rohkeasti eri menetelmiä ja käyttää niitä, jotka puhuttelevat minua (tietyissä ”piireissä” kun on niin tavattoman tiukkaa aiheeseen rajattujen toimintatapojen kanssa). Suosittelen lämpimästi tutustumaan astrologiaan oman syntymäkartan kautta, jos se ei ennestään ole tuttu.

”Se, että synnyt tietyn tähtimerkin alaisuuteen tai sellaiseen aikaan, jolloin useat planeetat tai askendentti ovat tässä merkissä, ei automaattisesti merkitse sitä, että olisit juuri sellainen, että sinulla olisi nuo ominaisuudet täysin kehittyneinä ja valmiina esiteltäväksi näyteikkunassa. Se tarkoittaa sitä, että sinussa on synnynnäisten mahdollisuuksien reservi, jotain, jota voit tavoitella. Sinä kasvat horoskooppiisi, aivan kuten siemen kasvaa täysikasvuiseksi kasviksi.”

-Liz Greene

Astrology for Lovers

Hupijuttu - Buddhist Auto Repair

Hupijuttu - Shit Happens

Minun maailmani – Buddhalaisuus

Dhammapada on yli 2000 vuotta vanha buddhalainen pyhä teos. Siinä yhdistyvät syvällinen ja yleispätevä oppi, puhtaat ja aidot moraaliset ohjeet, jalo henkinen ihanne sekä kielen herkkä, yksinkertainen kauneus. Dhammapada on tunnetuin ja rakastetuin buddhalainen teksti – se on inspiraation lähde kaikille henkisen tien etsijöille ympäri maailmaa. (©Sangharakshita 2001, Dhammapada: The Way of Truth, suom. Lauri Porceddu, LIKE)

Alan kallistua koko ajan entistä enemmän buddhalaiseen suuntaan. Minua viehättää valaistumisen riisuttu, pyhä yksinkertaisuus. Onnellisuus ja nirvana, joka saavutetaan luopumalla kaikista aistinautinnoista, niin maallisista, fyysisistä kuin psyykkisistäkin. Askeettinen elämä, tyynen, rauhallisen ja hallitun mielen kanssa olisi voinut olla tulevaisuuteni, mutta nyt, äitinä, en koe olevani valmis tässä elämässä luopumaan tästä kaikesta. En ainakaan vielä. Itsekkäästi haluan tarjota pojalleni parhaan mahdollisen elämän, johon valitettavasti kuuluu nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen perusedellytykset.

Olen siis jämähtänyt tilaan, jossa tieten tahtoen valitsen kärsimyksen, sillä kärsimys osoittaa minun edelleen olevan ihminen. Silti jokin minussa haluaa päästää irti tästä kaikesta, päästää irti tästä oravanpyörästä, lopettaa tämä lapsellinen leikki, jossa aina saa nenilleen. Ihmisyyden paradoksi, koukussa kärsimykseen. Onko väärin haluta olla inhimillinen ihminen, vielä hetken? Inhimillinen ihminen, addiktoituneena, kärsivänä, kokeilunhaluisena, onnellisena kaikesta huolimatta? Ihminen, joka elää kokeakseen ihmisyyden. Ihminen, joka elää.

Dhammapada: The Way of Truth

XVIII Tahrat (MALA)

251

Ei ole himoa pahempaa tulta.

Ei ole vihaa pahempaa loukkua.

Ei ole harhaluuloja pahempaa verkkoa.

Ei ole janoamista pahempaa virtaa.

Tämä ajatusleikki sotii keskenään. Halusta olla ihminen ja halusta päästä irti kärsimyksestä. Voinko löytää kultaista keskitietä elämällä ihmisenä? Eklektinen minä vastaa kyllä. Voinko saavuttaa täydellisen rauhan, vaikka elän elämääni ihmisenä? Eklektinen minä haluaa vastata kyllä. Täytyykö minun silti oppia luopumaan ympärilläni vellovasta materiapaljoudesta osoittaakseni olevani onnellinen ilman tavarapaljoutta? Eklektinen minä haluaisi inttää vastaan, mutta taipuu. Tarvitsenko Watson-televisiopalvelua, nettipelejä, kahta kaapillista vaatteita ja useita Partylite -kynttelikköjä ollakseni onnellinen? En, huutaa kaikki minussa. Ja silti, nauraen myönnän haluavani pitää ne elämässäni, helpottaakseni arkea, luodakseni aktiviteetteja ja kauneutta ympärilleni; ollakseni ihminen. Se, että olen alkanut pohtimaan tarkemmin hankkimaani materiaa, heräteostokseni ovat karsiutuneet minimiin. Tietynlainen viehätys, jonka olen ostamisesta saanut, on vaihtunut seesteiseen tyytyväisyyteen, kun olen hillinnyt itseni ja pystynyt olemaan ostamatta yhtikäs mitään. Siltikin, kuriton ruumiini halajaa aistinautintoja, joita itselleni myönnän aivan liian helposti.  

252

Toisten virheet on helppo nähdä;

omia virheitä on vaikea nähdä.

Ihminen seuloo toisten virheitä kuin akanoita,

mutta peittää omat virheensä samoin kuin

epärehellinen uhkapeluri (peittää) häviöllisen (nopan) heittonsa.

253

Sen likaisuus (āsava) kasvaa,

joka kiinnittää huomiota muiden vikoihin

(ja) ärsyyntyy aina helposti.

Hänellä menee kauan siihen,

että hän saa mielensä puhtaaksi.

Kuten kuka tahansa inhimillinen ihminen, huomaan sortuvani syyttelemään muita ja arvostelemaan muita, vaikka pitäisi seisoa peilin edessä ja arvostella omaa käytöstäni ja kuunnella omia ajatuksiani. Helposti osoitan kärkkäästi, milloin olen eri mieltä asioista ja varsinkin kirjoittaessa toiset saattavat tulkita hiukan sarkastisenkin kommentin täysin väärin. Siltikin pieni osa minussa haluaa tahallaan ärsyttää ihmisiä, koska silloin ihmisen perimmäinen, alkukantainen mieli herää eloon – kyllä, ihminen on oma itsensä erityisesti vittuuntuneena.

Pitäisi oppia kuitenkin vaikenemaan enemmän, antaa kaikkien kukkien kukkia ja sanoa oma mielipiteensä ainoastaan sitä pyydettäessä eikä tuputtaa sitä kaikille. Sen vuoksi oman blogitekstin vuodatus on helpompaa, koska lukijat itse saavat päättää, seuraavatko sivuani ja tekstejäni vaiko eivät. Ja mikäli seuraavat, suurin toiveeni on, että he saisivat edes jotain uutta ajatusta irti tästä hullunkurisesta, rakkaasta maailmastamme.

Tähän lopuksi vielä korealainen mietelmäteksti, joka pysäytti minut.

Kymmenen ohjetta tien kulkijalle (”Bowang Sammaeron”)

Miksi toivoa täydellistä terveyttä? Täydellinen terveys johtaa suurempaan ahneuteen.

”Ajattele sairautta lääkkeenä, älä tautina.”

Miksi kaivata elämää ilman vastoinkäymisiä? Sellainen elämä johtaa ylimielisyyteen ja itsensä hemmotteluun. ”Anna huolien ja vastoinkäymisten olla osa elämäntapaasi.”

Miksi toivoa opiskelua ilman vastoinkäymisiä?

”Vapautuminen on piiloutunut vastuksien taakse.”

Miksi toivoa harjoitusta ilman kiusauksia? Päätöksesi jää heikoksi ilman niitä.

”Pidä houkutuksia ystävinä, jotka auttavat sinua harjoituksen tiellä.”

Miksi toivoa helppoa menestystä? Helpot saavutukset johtavat lisääntyneeseen hätiköintiin. ”Saavuta tavoitteesi vaikeuksien kautta.”

Miksi toivoa apua ystäviltä? Ystävien hyväksikäyttäminen johtaa häikäilemättömyyteen.

”Solmi pitkäaikaisia ystävyyssuhteita tekemällä kompromisseja ihmissuhteissasi.”

Miksi toivoa muiden ihmisten alistuvan toiveisiisi ja komentoihisi? Sellainen johtaa myös häikäilemättömyyteen. ”Pidä luonteesi kehittäjinä heitä, jotka ovat kanssasi eri mieltä.”

Miksi odottaa palkkioita ystävällisyydestäsi? Sellainen tekee mielen juonittelevaksi. ”Heitä odotuksesi palkkioista menemään niin kuin heittäisit pois vanhat kengät.”

Miksi odottaa saavansa enemmän kuin ansaitsee? Liioiteltu hyödynetsintä johtaa typeryyteen.

”Tule sydämestäsi rikkaaksi pienellä sijoituksella.”

Miksi valittaa harmeista? Sellainen johtaa vain mielipahaan ja sydämen myrkyttymiseen.
"Ajattele harmien olevan Tien ensimmäinen ovi."

Lähteet: Dhammapada, Bodhidarma ry

Ajatuspähkinä

Mitä eroa tehdään uskonnollisen (religious) ja henkisen (spiritual) ihmisen välille ja miksi?

Ihminen, jolla on luottavainen usko/uskomus siitä, mikä on elämän tarkoitus ja mistä ihminen on lähtöisin, mistä hän saa lohtunsa ja rauhansa loukkaamatta muita, saisi olla onnellinen ilman nimellistä leimaa otsassaan. Miksi ihmisillä on kova tarve antaa leima? Miksi ihmisillä on kova tarve saada se leima?

Ihminen kirkuu: määrittele minut! Ja tottahan toki muut määrittelevät. Miksi haluamme erottua muista ja silti olla yhteydessä muihin, kuulua porukkaan, olla jotain merkittävää? Onko kyseessä ihmisyyden paradoksi?

Näitä pohdin nyt, uutta blogitekstiä luodessa.